Kollektiivin kesäkuulumisia osa 1: Citytorpparina Onnenlaaksossa

Teksti ja kuvat: Johanna Lauhialateos

Henkilökohtaisena kesäprojektinani oli lähteä Saarijärven Onnenlaaksoon viettämään aikaa Citytorpparina.
Citytorpparius on osa Maaseudun Sivistysliiton hanketta, jossa halutaan tarjota uudenlaisia tapoja maaseudun ja kaupungin vällisen yhteistyön lisääntymiselle rohkaisten ihmisiä keskustelemaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Tarkoituksena oli viedä kaupunkikulttuurin tekijä Saarijärvelle ja tietysti minä kollektiivilaisena halusin viedä käsitöiden ja yhdessätekemisen ilosanomaa myös Onnenlaaksoon. Tekstiiligraffiti sujahtikin vallan luontevasti myös maaseudulle ja ihmisten kädet punoivat tekstiiligraffitia upeissa maisemissa Saarijärven Onnenlaaksossa, kauniilla Koskenkylän sillalla.

Käsityöpajojen vetäminen, osallistaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen käsitöitä tekemällä sujui omalla painollaan, mutta ympäristö ja maisemat Onnenlaaksossa olivat tietysti kaupunkiympäristöstä poikkeavat. Olemme tehneet kollektiivina paljon urbaania tekstiiligraffitia, mutta maaseutumiljöö inspiroi uudenlaisiin kokeiluihin ja toi mukavaa haastetta tekstiiligraffitin tekemiseen. Citytorpparina halusin tietysti paitsi punoa maaseudun ja kaupungin yhteen, myös tuoda vanhat kudontatekniikat uuteen muotoon ja kokeilla ns. loimen tekemistä ja palttinan kudontaa tekstiiligraffitissa. Useat pajalaiset olivatkin tutustuneet kangaspuilla kudontaan ja alkoivat rohkeasti työstää omia tekstiiligraffitejaan. Halusin myös, että ihmiset voisivat kokea tuttuuden tunteita tehdessään uudenlaista tekstiiitaidetta.

onnenlaaksokollaasi

Tekniikka ja itseleikatut kuteet inspiroivat ihmisiä muistelemaan. Kuinka tuvassa oltiin ennenvanhaa tehty käsitöitä ja kudottu kangaspuilla, kuka oli kylän kovin neulomaan ja mistä leningistä tuokin kude oli peräisin.
Joku lausuikin vanhan Ragni Malmstenin esittämän ”Riepumatto” -kappaleen sanoin: ”Paljon vanhaa, hiukan uutta, monen muiston kirjavuutta, yhteen riepumattoon kätkeytyä voi.”
Toki kokeilimme myös tavallista sormivirkkausta ja tulivatpa ihmiset kauempaakin opettelemaan sormivirkkausta nähtyään artikkelin Citytorpparista paikallislehdessä.

Koskenkylän sillalle rakentuneet tekstiiligraffitit olivat kuin pieniä ilonpilkahduksia Koskenkylän sillalla. Punoimme muutamaan työhön myös kukkia konkreettiseksi muistutukseksi siitä, että myös luonto ja urbaani tekstiiligraffiti voivat sulautua luontevasti yhteen. Kuten maaseutu ja kaupunkikin asukkaineen eivät kaipaa vastakkainasettelua vaan luovia, uudenlaisia ideoita ja yhteistyötä.

onnenlaaksotekstiiligraffit

Onnenlaakson yhteisöä vahvistaa yhteinen historia ja perinteen sukupolvien takaa. Useissa taloissa ollaan harjoitettu maataloutta ja asuttu jo satoja vuosia ennen tätä päivää.
Onnenlaakso on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhdessä tekemällä ja osallistumalla saadaan ihmeitäkin aikaan. Vahva yhteisöllisyys ohjaa toimimaan paremman huomisen puolesta. Se antaa yhteisön jäsenille paljon voimavaroja arjen pyörittämiseen, joskus myös omien rajojen ylittämiseen, mutta myös kartuttaa sosiaalista ja henkistä pääomaa, joista riittää jaettavaksi myös ulkopuolisille.
Hyvänä esimerkkinä tästä oli Onnenlaaksolaisten avoimien ovien -päivä, jolloin kaikki halukkaat pääsivät tutustumaan yli 20:een Onnenlaakson taloon ja kohteeseen. Onnenlaakson asukkaat esittelivät avoimesti tilojaan, arkeaan ja elämäänsä Onnenlaaksossa ja vieraat pääsivät tutustumaan muunmuassa maatalojen perinteisiin, koskenlaskuun, maatalouskoneisiin ja eläimiin. Avoimien ovien päivänä saunottiin, syötiin ja nautittiin, kaikki kävijät tunsivat varmasti itsensä enemmän kuin tervetulleiksi.
Tällaisia ovenavauksia tarvitaan, jotta maaseudun elämä tulisi tutuksi meille kaupunkilaisille, mutta myös siksi, että tällaiset tapahtumat mahdollistavat uudenlaisten ideoiden ja luovien ratkaisujen syntymisen maaseudulle, sekä kylvävät yhteistyön siemeniä. Onnenlaaksolaiset haluavatkin osoittaa, ettei maaseutu ole hiljentymässä, vaan päinvastoin.
Saarijärven seutu on kulttuurillisesti aktiivinen ja rikas, maisemat ovat harjuineen ja koskineen vertaansa vailla. Vierailin Saarijärven kulttuurikohteissa, museossa, tsasounassa ja kiersin katsomassa veistoksia ja maisemia. Ilahduin huomatessani, että myös Saarijärvellä oli tehty tekstiiligraffitia paikallisen Taitoshopin työpajassa.

Aika Onnenlaakson Citytorpparina oli inspiroiva ja ikimuistoinen kokemus. Toivottavasti onnenlaaksolaisetkin saivat uusia näkökulmia ja ideoita elämään maaseudulla. Minä ainakin sain taasen todeta, että tekstiiligraffiti yhteisöllisenä katu- ja tekstiilitaiteen muotona tutustuttaa, rohkaisee ihmisiä luovuuteen ja tuo iloa niin tekijöilleen kuin kokijoilleenkin. Kiitollisin käsin voin siis punoa ainutlaatuisen kokemuksen Citytorpparina omaan muistojen riepumattooni <3

Voit katsoa lisää kuva- ja juttumateriaalia Citytorppari-ajastani Instagramista ja Facebookista.

P.s. Julkaisemme sarjan kollektiivin kesäkuulumisista saitillamme elokuun aikana, kannattaa siis pysyä kuulolla! Kaikenlaista hauskaa ja yllättävää on tapahtunut, kuinkas muuten 😀