Unelma?

love and peace for all

Mikä on unelma? Ajatus, toive, joka pyörii päässä? Onko se intohimo, mikä vie eteenpäin? Asia, jolta ei saa rauhaa ennen kuin se toteutuu? Kenties se on sellainen, että sen eteen haluaa tehdä töitä, jotta se toteutuu? Ehkä se on pienestä kiinni? Onko se sellainen, jonka tahdon tapahtuvan minulle tulevaisuudessa? Vai asia, jonka saan käsiin niin nyökäytän päätäni tyytyväisenä tai kiljaisen ilosta. Vai onko se sellainen, jota ei uskalla lausua ääneen, jos vaikka joku nauraa, kenties minä itse? Tai entäs, jos sanon sen, se vaikka toteutuu. Uskallanko? Toivonko? Onko unelmat aina suuria? Entäs ne ovat pieniä tai hassuja? Jos sen toteutumiseen menee kauan, vuosia? Entäs haluan unelman toteutuvan heti? Toteutuuko se, ihan itsestään? Entäs, jos minulla on useita unelmia? Tai keksin sen vasta, kun olen vanhempi. Toteutanko sitä sitten? Haluanko? Mistä unelmoin vuosia sitten? Onko joku unelmistani jo toteutunut? Entäs usealla ihmisellä on sama unelma? Voiko unelmia yhdistää, jos ne vaikka saisivat voimaa toteutuakseen? Voiko toisen unelmia toteuttaa? Mikä voima unelmissa on? Mitä tapahtuisi, jos kaikki alkaisivat unelmoida?

Concreatives kollektiivi uskoo positiivisen unelmoimisen voimaan. Unelma hyvästä, varsinkin näinä synkkinä aikoina, jolloin hyvän vaikutusta kaivataan, toivoisi jokaisen unelmoivan hyvästä itsensä ja muidenkin puolesta. Unelmointi vaikuttaa itse unelmoijaan, mutta myös positiivisesti ympäristöön. Elämän on täynnä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia ideoita. Se on tärkeintä. Unelmamme ovat meidän ja vain me voimme ne lausua toteutettaviksi.

Concreatives kollektiivin ensimmäiset työpajat ja No Borders -teoksen ensimmäinen osa Kalasataman tekstiiligraffitit rohkaisivat unelmoimaan. Joulukuussa Vuosaaren metroasemalle kasvava teos kasvattaa unelmille juuret ja lehdet.

Love and peace for all dreamers!